Hae tästä blogista

tiistai 19. elokuuta 2014

Kolilta Lieksaan M/S Pielisellä



Olimme pyöräretkellä Pohjois-Karjalassa heinäkuussa, ja osanan matkaa seilasimme Kolilta Lieksaan M/S Pielisellä, jota mainostetaan Suomen sisävesien suurimpana autolauttana. Alusta operoi Pielis-laivat Oy, jolla on järvellä myös hinaaja- ja puskuproomutoimintaa. Itse autolautta Pielinen on liikennöinyt nimikkojärvellään jo vuodesta 1982 (lähde: http://www.matkailijayhdistys.com/pdf/Turunen.pdf.), mutta vuoteen 2007 asti liikenteestä vastasi Saimaa Ferries (lähde: Wikipedia), jonka väreissä alus edelleen liikkuu useissa mainoskuvissa. Alunperin alus on peräisin Norjasta. Kesäisin edestakaisia matkoja Lieksan ja Kolin välillä tehdään kaksi päivässä, ja sesongin ulkopuolella alusta vuokrataan myös tilausristeilyihin.

Oman matkamme suoritimme 22.7. 12.00-vuorolla Kolilta. Satamassa oli koko autokentän täydeltä ajoneuvoja aikomassa kyytiin, ja osa jouduikin taittamaan matkan lopulta maantietä pitkin laivan tullessa täyteen. Autopaikka lieneekin järkevää varata huippusesongin aikana etukäteen, jotta paikkansa lautalla saa varmistettua. Tälle vuorolle etukäteisilmoittautumisia oli vain muutama, olisiko muistaakseni ollut neljä sivukorvalla kuultuna.



 Lieksasta saapui autoja melkolailla täyskannellinen, ja kuten jo mainittua, joutui osa toiseen suuntaan yrittäneistä pettymään. Suuren matkustaja- ja automäärän vuoksi kääntö venyi hieman, ja matkaan päästiin kymmenisen minuuttia aikataulua jäljessä. Ensin alukseen lastattiin luonnollisesti varauksen tehneet autot, ja rahastus tapahtui laivaan ajettaessa. Lopuksi kyytiin otettiin vielä kourallinen jalkamatkustajia ja polkupyörät. Yhdeltä aikuiselta yhdensuuntainen matka kustansi 18e, ja polkupyörästä veloitettiin 5e.

Nokka kohti Pielisen aaltoja ja Lieksaa! Edessä on noin yhden tunnin ja 40 minuutin mittainen järvimatka.

 Koli jää taakse. Aluksen maalipinta erityisesti styyrpuurin puolella ei ollut parhaassa kiillossaan, mutta toisaalta reitin molemmissa päissä oltiin laiturissa toinen laita yleisöön päin.  

 Laivan vasemmalla sivustalla kulkivat portaat ylös matkustajatiloihin...


 ...ja yläpäässä oli vastassa tällainen näky.



 Seinälle oli kiinnitetty laivan turvakaavio, josta selviää mitä mistäkin löytyy. Alusta on piirustukseen nähden hieman päivitetty, esimerkiksi perän aurinkokansi on saanut katoksen ja pelastusveneet on korvattu lautoilla.

Laivan sisustus henki kivasti omaa aikaansa, ja oli omalla tavallaan varsin tyylikäs. Liikkuminen vain oli hieman ahdasta.
Matkustamon keskellä olevat portaat johtavat oletettavasti ohjaamoon.



Laivan korsteeni on jossakin vaiheessa historiaa rakennettu uudelleen. 
Pakoputken kohdalla kannen alla muuten sijaitsee miesten vessa, joka on varsin kuuma paikka. 


Yläkannelta avautuvat komeat näkymät Pielisen rannoille ja saariin. Maisema on eteläisemmän Suomen järviin tottuneelle yllättävänkin kumpuileva, ja lisäksi hyvin kaunis.


Vasemmassa laidassa näkyy Loma-Kolin laskettelurinteitä.



Vesiskootteriretkiä Kolille järjestetään jopa Pielisen pohjoispäädystä Nurmeksesta asti. En tosin tiedä, mistä tämä seurue on lähtöisin.





 Kokoonsa nähden laivan ravintolatarjonta on varsin laaja. Perän kansibaari on yhdistetty matkustamon baari-kahvilaan, jossa tarjolla on myös muutamia ruoka-annoksia. Lämpimät ruuat tuodaan ylös alakerran keittiöstä.




Autokannen alla sijaitsee suurempi tilausravintola, jossa järjestetään muun muassa ruokailut ryhmille, jotka haluavat ruokailla matkan aikana. Tällä vuorolla suurempia seurueita ei ollut kyydissä, joten tila palveli henkilökunnan taukotilana. Sain kuitenkin käydä kurkkaamassa. Ruokasali sijaitsee aivan keulassa (ks. turvakaavion kuva ylempänä) ja sen takana on keittiö, konehuone ja perimmäisenä muutama miehistöhytti. Henkilökunnan kanssa keskustellessa selvisi, että matkustajia on riittänyt  mukavasti, mikä oli erityisen hauska kuulla, sillä olisihan tällaisen lauttareitin menettäminen äärimmäisen harmillista.



 Samaan aikaan ulkona tummat pilvet alkoivat kerääntyä järven ylle, ja vettä alkoi ropista taivaalta Lieksan lähetessä.


Tilausristeilyjä ajatellen voisi autokannelle ajaa peräkärry-saunan, mikäli vessan kuumuus ei riitä. Perään voisi asentaa vesiliukumäen ja uimatikkaat, miksei myös vaikka paljun. Toisaalta, jos vakaus ei vesiallasta kestä (alus on ilmeisesti pienen kokonsa vuoksi aika tarkka lastin sijoittelun suhteen), voisi luova ratkaisu olla pallomeri. 


Määränpää lähenee

Lieksa Skyline



Maali näkyvissä
Kartta reitistä 
Ja niin rentouttavan järvimatkan jälkeen oli jälleen hyvä jatkaa matkaa, kun pahin sade oli mennyt ohi. Suosittelen kaikkia Pohjois-Karjalassa liikkuvia kokeilemaan Pielistä, jos se vain suinkin matkasuunnitelmiin sopii. Kiitokset myös mukavalle henkilökunnalle hyvin sujuneesta matkasta ja mukavasta keskustelutuokiosta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti