Hae tästä blogista

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Lilla Syrran

Aikanaan 80-luvulla SF-Line, yksi Viking Linen osakasvarustamoista, risti laivaprojektinsa "pikkusiskoksi". Alusta suunniteltiin Turun ja Tukholman väliselle reitille, ja se oli ikään kuin pienennetty versio Mariellasta. Wärtsilän piirroskuva laivasta on päätynyt myös Viking Linen 50-vuotishistoriikkiin, ja siinä on selkeästi nähtävissä yhtäläisyys Mariellan muotoiluun. Lopulta kuitenkin laiva tilattiin silloisesta Jugoslaviasta ja se tunnetaan nykyään Amorellana, josta toki sai alkunsa koko "splitiläisten" sisarussarja (Isabella, Frans Suell eli nykyinen Gabriella ja Crown of Scandinavia, nykyinen Crown Seaways.

Tällä hetkellä Viking Linella on Turku-Ahvenanmaa-Tukholma -reitillä kaksi alusta, Amorella ja Viking Grace, ja reitillä tarjotaan aamu- ja iltavuorot päivittäin molempiin suuntiin. Grace on Turun iltavuoronsa vuoksi erityisesti Suomen markkinoille suunnattu tuote. Amorella lienee erityisesti reittimatkustajien valinta yövuorollaan Ruotsista Suomeen, ja aamuvuorolla Turusta Maarianhaminaan, jolloin kyydissä on myös paljon päiväristeilijöitä, siis matkustajia jotka vaihtavat laivaa Turkuun palaavaan Graceen ja saapuvat näin ollen takaisin Turkuun jo lähtöpäivän iltana. Tukholmasta Maarianhaminaan, "ruotsalaisten Gracena", risteilee Viking Cinderella. Lisäksi 34-vuotias sympaattinen Rosella seilaa Maarianhaminan ja Kapellskärin välillä useita kertoja päivässä ympäri vuoden talvikuukausia lukuun ottamatta.

Viking Gracen valmistuessa talvella 2013 Viking Linen sen aikainen toimitusjohtaja Mikael Backman vihjaili haastattelussa, että täydellisen sisaraluksen sijaan sen parina Turku-Tukholma -reitillä voisikin kulkea hieman pienempi alus. Tukholmasta risteilytarjontaa on tänä päivänä hyvin runsaasti, ja niinpä suuren "Grace 2:n" täyttäminen voisikin olla melko haastavaa, ellei samalla korvata Cinderellaa. Toisaalta myös Rosella alkaa hiljalleen käymään vanhaksi. Syntyi ajatus aluksesta, joka korvaisi samanaikaisesti sekä Amorellan että Rosellan, ja käyttäisi Ruotsin satamanaan Tukholman sijasta Kapellskäriä (en voi toki täysin pitää tätä keksintöä omanani, sillä tällaisesta on keskusteltu niin suomalaisella Maritimeforumilla kuin ruotsinkielisellä Landgångenilla lukuisia kertoja...).

Tämä Gracen pikkusisko, "Lilla Syrran", on suunnitelmassa 210m pitkä ja 29m leveä. Se ottaisi sisuksiinsa lastia noin kahden kilometrin verran, ja matkustajakapasiteetti olisi maksimissaan hieman vajaat 2000. Laiva lähtisi Turusta aamuisin noin kello yhdeksän kieppeillä, ja jättäisi päiväristeiijät Ahvenanmaalla mantereelle palaavaan alukseen, jatkaen itse Kapellskäriin. Illalla alus tekisi edestakaisen matkan Maarianhaminaan ennen lähtöä takaisin Turkuun.

Laivan tiloja voidaan sulkea ja avata kulloisenkin sesongin mukaan, Kaikkein pienimmillään Pikkusisko toimisi muutamalle sadalle matkustajalle ABC-asemaa muistuttaen; samat kassat kykenevät hoitamaan niin myymälän kuin ruokapuolen. Tässä kuitenkin on tärkeää huolehtia siitä, että henkilökuntaa on laivalla riittävästi eikä siinä liikaa pihistellä riisutummassakaan asussa. Seuraavissa "tasoissa" avataan myös Buffet-ravintola ja sen etuosassa sijaitseva a'la carte sekä laivan kaksi baari-loungea, olohuonemainen Living Room ja keulabaari View Lounge. Viikonloppuisin ja kesäisin käytössä voisi olla myös yökerhomainen Club V ja tilojakin riittäisi jo lähes parille tuhannelle matkustajalle. Myös hyttiosastoja voidaan sulkea, kun tarvetta täydelle, noin 500 hytin, kapasiteetille ei ole. Ideana on pitää laivan tunnelma aina sopivan täytenä; autiot alueet kun tuntuvat kovin kolkoilta. Lähtökohtana on myös ollut taata mahdollisimman hyvät merinäköälat kaikista yleisistä tiloista.

Sauna ja puoliksi ulkona oleva poreallas palvelevat matkustajia aina, ja lisäksi saunaosaston ulkoterassilta löytyy "avanto", pieni kylmä allas, jonka ilman talven lumipeitettä voisi ajatella suolampena ruohikon keskellä. Yläkannella on kesäisin matkustajien ilona pieni puisto, jossa olisi istuskeluun sopivaa ruohomattoa, sekä istutuksia, kansibaari ja kahluuallas. Yläkannelta laskeutuvat Living Roomin ulkoterassille meren suuntaan käännetyt portaat, joilla istuskellessa voi ihailla upeita saaristomaisemia. Matkustajille on tarjolla myös lentokentiltä ideansa saanut lisämaksullinen Lounge, joka on viihtyisä alue langattomalla nettiyhteydellä ja tarjoaa mahdollisuuden niin työskentelyyn kuin kevyestä buffet-pöydästä nauttimiseen. Myös kuljettajille on oma oleskelutilansa tarjoiluineen ja rentoutumismahdollisuuksineen.

Muotokielen lähtökohtana on ollut suuri yhtenäisyys Graceen, pienillä lisäyksityiskohdilla maustettuna. "Isosiskoon" verrattuna "pikkusisko" on myös hieman menevämpi, sillä kaarimaalaukset on korvattu aluksen reittimatkaluonnetta kuvaavilla nuolilla. Näiden linjat jatkuvat punaisiksi maalatuissa ikkunoiden puitteissa. Omissa visioissani myös sisustus noudattelisi pitkälti Gracen tyyliä, eikä laivasta erilaisesta konseptista huolimatta saisi puuttua tiettyä arvokkuutta, joka usein reittilaivoilta jää puuttumaan.

Aluksen kaikki logistiikka hoituu konttinosturilla yläkannen kautta, joten autokannen lastaamista ei tarvitsi ruokakuljetuksilla häiritä. Rahti saadaan lastattua kyytiin kahdesta tasosta samanaikaisesti niin ylemmälle kuin alemmalle rahtikannelle, mikäli satamarakenteet sen vain mahdollistavat. LNG-polttoainesäiliöt on Gracesta poiketen sijoitettu autokannen alle, ja samalla peräkannelle saadaan avoin tila lasteille, joiden kuljetus sellaista edellyttää. Ottamatta sen kummemmin kantaa siihen, mikä olisi kokonaistaloudellisin ratkaisu, piirsin laivaan ruoripotkurit.

Heikkolaatuisen skannauksen vuoksi värit näkyvät vähän huonosti, mutta kansikartoissa ne yrittävät kuvata tekstissä kuvattuja yleisten tilojen eri yhdistelmiä.

"Lilla Syrran" or "The Little Sister" is a ferry concept designed for Viking Line's Turku-Åland-Stockholm/Kapellskär -route. Name refers to Viking Grace that has been the starting point for the ship (It could even use the same hull design). Actually this project name was used for Amorella that in turn was Mariella's "little sister". When compared to Grace the little sister is more focused on route passengers and cargo. There are two full height trailer decks and an open area in the aft for dangerous goods. Idea in the public spaces is big transformability; on some departures there might be only a handful of passengers and during the peak season the ship can carry up to 2000 people onboard. LNG is used as fuel and tanks are placed under the cargo decks. 







tiistai 19. elokuuta 2014

Kolilta Lieksaan M/S Pielisellä



Olimme pyöräretkellä Pohjois-Karjalassa heinäkuussa, ja osanan matkaa seilasimme Kolilta Lieksaan M/S Pielisellä, jota mainostetaan Suomen sisävesien suurimpana autolauttana. Alusta operoi Pielis-laivat Oy, jolla on järvellä myös hinaaja- ja puskuproomutoimintaa. Itse autolautta Pielinen on liikennöinyt nimikkojärvellään jo vuodesta 1982 (lähde: http://www.matkailijayhdistys.com/pdf/Turunen.pdf.), mutta vuoteen 2007 asti liikenteestä vastasi Saimaa Ferries (lähde: Wikipedia), jonka väreissä alus edelleen liikkuu useissa mainoskuvissa. Alunperin alus on peräisin Norjasta. Kesäisin edestakaisia matkoja Lieksan ja Kolin välillä tehdään kaksi päivässä, ja sesongin ulkopuolella alusta vuokrataan myös tilausristeilyihin.

Oman matkamme suoritimme 22.7. 12.00-vuorolla Kolilta. Satamassa oli koko autokentän täydeltä ajoneuvoja aikomassa kyytiin, ja osa jouduikin taittamaan matkan lopulta maantietä pitkin laivan tullessa täyteen. Autopaikka lieneekin järkevää varata huippusesongin aikana etukäteen, jotta paikkansa lautalla saa varmistettua. Tälle vuorolle etukäteisilmoittautumisia oli vain muutama, olisiko muistaakseni ollut neljä sivukorvalla kuultuna.



 Lieksasta saapui autoja melkolailla täyskannellinen, ja kuten jo mainittua, joutui osa toiseen suuntaan yrittäneistä pettymään. Suuren matkustaja- ja automäärän vuoksi kääntö venyi hieman, ja matkaan päästiin kymmenisen minuuttia aikataulua jäljessä. Ensin alukseen lastattiin luonnollisesti varauksen tehneet autot, ja rahastus tapahtui laivaan ajettaessa. Lopuksi kyytiin otettiin vielä kourallinen jalkamatkustajia ja polkupyörät. Yhdeltä aikuiselta yhdensuuntainen matka kustansi 18e, ja polkupyörästä veloitettiin 5e.

Nokka kohti Pielisen aaltoja ja Lieksaa! Edessä on noin yhden tunnin ja 40 minuutin mittainen järvimatka.

 Koli jää taakse. Aluksen maalipinta erityisesti styyrpuurin puolella ei ollut parhaassa kiillossaan, mutta toisaalta reitin molemmissa päissä oltiin laiturissa toinen laita yleisöön päin.  

 Laivan vasemmalla sivustalla kulkivat portaat ylös matkustajatiloihin...


 ...ja yläpäässä oli vastassa tällainen näky.



 Seinälle oli kiinnitetty laivan turvakaavio, josta selviää mitä mistäkin löytyy. Alusta on piirustukseen nähden hieman päivitetty, esimerkiksi perän aurinkokansi on saanut katoksen ja pelastusveneet on korvattu lautoilla.

Laivan sisustus henki kivasti omaa aikaansa, ja oli omalla tavallaan varsin tyylikäs. Liikkuminen vain oli hieman ahdasta.
Matkustamon keskellä olevat portaat johtavat oletettavasti ohjaamoon.



Laivan korsteeni on jossakin vaiheessa historiaa rakennettu uudelleen. 
Pakoputken kohdalla kannen alla muuten sijaitsee miesten vessa, joka on varsin kuuma paikka. 


Yläkannelta avautuvat komeat näkymät Pielisen rannoille ja saariin. Maisema on eteläisemmän Suomen järviin tottuneelle yllättävänkin kumpuileva, ja lisäksi hyvin kaunis.


Vasemmassa laidassa näkyy Loma-Kolin laskettelurinteitä.



Vesiskootteriretkiä Kolille järjestetään jopa Pielisen pohjoispäädystä Nurmeksesta asti. En tosin tiedä, mistä tämä seurue on lähtöisin.





 Kokoonsa nähden laivan ravintolatarjonta on varsin laaja. Perän kansibaari on yhdistetty matkustamon baari-kahvilaan, jossa tarjolla on myös muutamia ruoka-annoksia. Lämpimät ruuat tuodaan ylös alakerran keittiöstä.




Autokannen alla sijaitsee suurempi tilausravintola, jossa järjestetään muun muassa ruokailut ryhmille, jotka haluavat ruokailla matkan aikana. Tällä vuorolla suurempia seurueita ei ollut kyydissä, joten tila palveli henkilökunnan taukotilana. Sain kuitenkin käydä kurkkaamassa. Ruokasali sijaitsee aivan keulassa (ks. turvakaavion kuva ylempänä) ja sen takana on keittiö, konehuone ja perimmäisenä muutama miehistöhytti. Henkilökunnan kanssa keskustellessa selvisi, että matkustajia on riittänyt  mukavasti, mikä oli erityisen hauska kuulla, sillä olisihan tällaisen lauttareitin menettäminen äärimmäisen harmillista.



 Samaan aikaan ulkona tummat pilvet alkoivat kerääntyä järven ylle, ja vettä alkoi ropista taivaalta Lieksan lähetessä.


Tilausristeilyjä ajatellen voisi autokannelle ajaa peräkärry-saunan, mikäli vessan kuumuus ei riitä. Perään voisi asentaa vesiliukumäen ja uimatikkaat, miksei myös vaikka paljun. Toisaalta, jos vakaus ei vesiallasta kestä (alus on ilmeisesti pienen kokonsa vuoksi aika tarkka lastin sijoittelun suhteen), voisi luova ratkaisu olla pallomeri. 


Määränpää lähenee

Lieksa Skyline



Maali näkyvissä
Kartta reitistä 
Ja niin rentouttavan järvimatkan jälkeen oli jälleen hyvä jatkaa matkaa, kun pahin sade oli mennyt ohi. Suosittelen kaikkia Pohjois-Karjalassa liikkuvia kokeilemaan Pielistä, jos se vain suinkin matkasuunnitelmiin sopii. Kiitokset myös mukavalle henkilökunnalle hyvin sujuneesta matkasta ja mukavasta keskustelutuokiosta!

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Uudelleen muotoiltu 80-luku / Redesigned 80's

Sanotaan, että Cinderella (valmistunut 1989) on hieman suurennettu versio Mariellasta (1985). Siljan 80 luvun puolivälissä valmistuneet Turun-linjan Wellamo ja Svea puolestaan ovat selkeästi muunnelma Helsingin-linjan Finlandiasta (1981) ja Silvia Reginasta (1981). Eräänä tylsänä iltana neljä vuotta sitten pohdiskelin sitä, miltä kovin laatikkomaiset esikuvalaivat olisivat voineet näyttää kehitelmien ulkomuodoilla, siis Mariella Cinderellan pyöreämmillä muodoilla, ja Finlandia Wellamon. Piirros on vain nopea alle tunnin projekti, enkä ole kiinnittänyt suuremmin huomiota oikeisiin mittasuhteisiin tai suurempaan viimeistelyyn...

The Cinderella (built in 1989) is apparenty a slightly bigger version of the Mariella (1985). Silja Line's Turku-Stockholm ferries from the mid-80's, the Svea and the Wellamo were also developed from the company' previous newbuilds on the Helsinki-Stockholm-line, the Finlandia and the Silvia Regina (both 1981). In one boring evening four years ago I started thinking how the "predecessors" could have looked with their "successors'" design. The drawing itself was just a quick one hour's project with no bigger focus on final touches or correct scale...

"Stella Maris" oli toinen Mariellalle ehdotetuista nimistä Viking Linen historiikin mukaan. Silja Staria puolestaan kaavailtiin Silvia Reginalle, ennen kuin Silja Line-liikenteen sisällä tapahtuneiden laivojen omistajanvaihdosten myötä se annettiin toiselle lautalle.
According to the history of Viking Line, the name Stella Maris was one proposal for the ship that later became Mariella. Skandia was originally planned for Finlandia, but this changed due to another ferry getting the name after ownership-changes inside the Silja-traffic.
Linkit johtavat ruotsalaiselle Fakta om fartyg -sivustolle, josta löytyy kattava tietopankki aluksista. 
The links in the Finnish text go the Swedish site Fakta om Fartyg, that contains a large databank of different ships.

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Lauttojen kuvaamista Lonnasta 14.6. ja päiväristeily Gabriellalla 15.6.


JT-Linen L-merkityt vuorot kulkevat Lonnaan tunnin välein menomatkalla. Takaisin tullessa lautan mukana kierretään Suomenlinnan kautta.
 Mariella saapui kesän ensimmäiseltä Tallinnan-visiitiltään lähes aikataulussaan, hieman ennen kello viittä. Viking Linen Helsinki-Tukholma -reitin laivat tekevät tänä kesänä siis päivisin edestakaisen matkan Tallinnaan sen sijaan, että makoilisivat vain laiturissa.


 Välittömästi vielä Mariellan kiinnittyessä Silja Symphony aloitti matkansa kohti Tukholmaa.



 Ja hieman myöhässä, Tallinnan paluusta johtuen, pääsee Mariellakin perään.

 Seuraavana päivänä oli vuorossa Vikingin uuteen päiväkeikkaan tutustuminen laivalta käsin.
Viking XPRS, Gabriella ja Silja Serenade
 Ihmisiä hoputettiin ovella tieltä pois kohti yleisiä tiloja, ja ehdittyämme Gabriellan loistavalle (vaikkakin hieman kapealle) keulakannelle oli köydetkin jo ehditty irrottamaan.


 Silja Serenade sai helmikuisessa telakoinnissaan uuden baaritiskin aurinkokannelle.

 Gabriellan nopeassa käännössä ei Ruotsin lippua vielä ehditty laskea alas. Asia kuitenkin korjattiin matkan aikana, ja Viron värit saatiin mastoon ilmoittamaan kohdemaata.







 Linda Linen Merilin


 En ollut ennen tavannut avonaista ovea hätäportaikkoon. Ilmeisesti sen oli tarkoituskin olla yleisessä käytössä, sillä oveen oli kiinnitetty sisäpuolelle myös kyltti, joka varoitti liukkaasta kannesta ja kielsi jätteiden heittämisen mereen.

 Hyttiosastoilla Solin työntekijät ahersivat sviittien parissa. He siis saavat nykyään matkustaa laivan mukana päivisin Tallinnaan ja takaisin.
 Toisin kuin muissa ulkotiloissa, peräkannella riitti väkeä. Alkumatkasta jopa kuulutuksella kehotettiin jo syöneitä siirtymään muualle. Osasyynä väenpaljouteen lienee aurinkoisen sään lisäksi Sky Cafe, jonka lähes kaikki istumapaikat olivat varattuja.

 Ella's-grilliravintolassa taas oli hivenen hiljaisempaa. Foodgarden-a'la carte puolestaan palveli tällä matkalla Coffee&Seat-loungena, jossa matkan hintaan kuuluu istumapaikan ja kahvin lisäksi myös nettiyhteys ja pikkupurtavaa.

Norjalaisen Strand Shippingin rahtialus Feed Trondheim

 Varasto 7. kannen keulan hyttiosastolta
 Nopeasti kuluneen, noin kahden ja puolen tunnin mittaisen matkan päätteeksi saavuimme Tallinnaan, jossa Tallinkin Baltic Queen ja Viking XPRS olivat ottamassa aurinkoa Superstarin valmistautuessa taas yhteen Suomenlahden ylitykseen.

 Laivojen erilaisia huoltotöitä:







Tallinnan sataman lähelle näkyi ilmestyneen huvipuisto. Pallo taitaa olla tukevasti kiinnitettynä maahan. (EDIT: vaikka pallo näyttääkin olevan tukevasti kiinni maassa, on kyseessä on suuri vaijeriin kiinnitetty helium-pallo, joka nostaa kiinnostuneita katsomaan kaupunkia ilmasta käsin)

 Lähes 200 ajoneuvoa matkalla Helsinkiin...

 ...ja kun ne olivat kyydissä, oli Gabriellan aika jättää Tallinna taakseen.
 Matka kului Buffetissa vastarannan uhkaavaa lähestymista seuraten.


 Seven Seas Voyager

 Silja Serenade ilmoittaa merkkisavulla lähtöaikeistaan.

 Nyt kansibaarissa on enemmän vilskettä kuin aamulla.




Serenaden mentyä oli meidänkin aika paeta paikalta, sillä Gabriellalla oli menossa vain nopea juomatauko ennen lähtöä kohti Tukholmaa.



 Satamasta lähtiessä kävimme vielä katselemassa uuden Finnair SkyWheelin ympäristöä.


Kiitos Gabriellan mukavalle henkilökunnalle hauskasta risteilystä!