Kolilta Lieksaan M/S Pielisellä

Olimme pyöräretkellä Pohjois-Karjalassa heinäkuussa, ja osanan matkaa seilasimme Kolilta Lieksaan M/S Pielisellä, jota mainostetaan Suomen sisävesien suurimpana autolauttana. Alusta operoi Pielis-laivat Oy, jolla on järvellä myös hinaaja- ja puskuproomutoimintaa. Itse autolautta Pielinen on liikennöinyt nimikkojärvellään jo vuodesta 1982 (lähde: http://www.matkailijayhdistys.com/pdf/Turunen.pdf.), mutta vuoteen 2007 asti liikenteestä vastasi Saimaa Ferries (lähde: Wikipedia), jonka väreissä alus edelleen liikkuu useissa mainoskuvissa. Alunperin alus on peräisin Norjasta. Kesäisin edestakaisia matkoja Lieksan ja Kolin välillä tehdään kaksi päivässä, ja sesongin ulkopuolella alusta vuokrataan myös tilausristeilyihin.

Oman matkamme suoritimme 22.7. 12.00-vuorolla Kolilta. Satamassa oli koko autokentän täydeltä ajoneuvoja aikomassa kyytiin, ja osa jouduikin taittamaan matkan lopulta maantietä pitkin laivan tullessa täyteen. Autopaikka lieneekin järkevää varata huippusesongin aikana etukäteen, jotta paikkansa lautalla saa varmistettua. Tälle vuorolle etukäteisilmoittautumisia oli vain muutama, olisiko muistaakseni ollut neljä sivukorvalla kuultuna.

 Lieksasta saapui autoja melkolailla täyskannellinen, ja kuten jo mainittua, joutui osa toiseen suuntaan yrittäneistä pettymään. Suuren matkustaja- ja automäärän vuoksi kääntö venyi hieman, ja matkaan päästiin kymmenisen minuuttia aikataulua jäljessä. Ensin alukseen lastattiin luonnollisesti varauksen tehneet autot, ja rahastus tapahtui laivaan ajettaessa. Lopuksi kyytiin otettiin vielä kourallinen jalkamatkustajia ja polkupyörät. Yhdeltä aikuiselta yhdensuuntainen matka kustansi 18e, ja polkupyörästä veloitettiin 5e.

Nokka kohti Pielisen aaltoja ja Lieksaa! Edessä on noin yhden tunnin ja 40 minuutin mittainen järvimatka.

 Koli jää taakse. Aluksen maalipinta erityisesti styyrpuurin puolella ei ollut parhaassa kiillossaan, mutta toisaalta reitin molemmissa päissä oltiin laiturissa toinen laita yleisöön päin.  

 Laivan vasemmalla sivustalla kulkivat portaat ylös matkustajatiloihin...

 ...ja yläpäässä oli vastassa tällainen näky.

 Seinälle oli kiinnitetty laivan turvakaavio, josta selviää mitä mistäkin löytyy. Alusta on piirustukseen nähden hieman päivitetty, esimerkiksi perän aurinkokansi on saanut katoksen ja pelastusveneet on korvattu lautoilla.

Laivan sisustus henki kivasti omaa aikaansa, ja oli omalla tavallaan varsin tyylikäs. Liikkuminen vain oli hieman ahdasta.

Matkustamon keskellä olevat portaat johtavat oletettavasti ohjaamoon.

Laivan korsteeni on jossakin vaiheessa historiaa rakennettu uudelleen. 

Pakoputken kohdalla kannen alla muuten sijaitsee miesten vessa, joka on varsin kuuma paikka. 

Yläkannelta avautuvat komeat näkymät Pielisen rannoille ja saariin. Maisema on eteläisemmän Suomen järviin tottuneelle yllättävänkin kumpuileva, ja lisäksi hyvin kaunis.

Vasemmassa laidassa näkyy Loma-Kolin laskettelurinteitä.

Vesiskootteriretkiä Kolille järjestetään jopa Pielisen pohjoispäädystä Nurmeksesta asti. En tosin tiedä, mistä tämä seurue on lähtöisin.

 Kokoonsa nähden laivan ravintolatarjonta on varsin laaja. Perän kansibaari on yhdistetty matkustamon baari-kahvilaan, jossa tarjolla on myös muutamia ruoka-annoksia. Lämpimät ruuat tuodaan ylös alakerran keittiöstä.

Autokannen alla sijaitsee suurempi tilausravintola, jossa järjestetään muun muassa ruokailut ryhmille, jotka haluavat ruokailla matkan aikana. Tällä vuorolla suurempia seurueita ei ollut kyydissä, joten tila palveli henkilökunnan taukotilana. Sain kuitenkin käydä kurkkaamassa. Ruokasali sijaitsee aivan keulassa (ks. turvakaavion kuva ylempänä) ja sen takana on keittiö, konehuone ja perimmäisenä muutama miehistöhytti. Henkilökunnan kanssa keskustellessa selvisi, että matkustajia on riittänyt  mukavasti, mikä oli erityisen hauska kuulla, sillä olisihan tällaisen lauttareitin menettäminen äärimmäisen harmillista.

 Samaan aikaan ulkona tummat pilvet alkoivat kerääntyä järven ylle, ja vettä alkoi ropista taivaalta Lieksan lähetessä.

Tilausristeilyjä ajatellen voisi autokannelle ajaa peräkärry-saunan, mikäli vessan kuumuus ei riitä. Perään voisi asentaa vesiliukumäen ja uimatikkaat, miksei myös vaikka paljun. Toisaalta, jos vakaus ei vesiallasta kestä (alus on ilmeisesti pienen kokonsa vuoksi aika tarkka lastin sijoittelun suhteen), voisi luova ratkaisu olla pallomeri. 

Määränpää lähenee

Lieksa Skyline

Maali näkyvissä

Kartta reitistä 

Ja niin rentouttavan järvimatkan jälkeen oli jälleen hyvä jatkaa matkaa, kun pahin sade oli mennyt ohi. Suosittelen kaikkia Pohjois-Karjalassa liikkuvia kokeilemaan Pielistä, jos se vain suinkin matkasuunnitelmiin sopii. Kiitokset myös mukavalle henkilökunnalle hyvin sujuneesta matkasta ja mukavasta keskustelutuokiosta!

Uudelleen muotoiltu 80-luku / Redesigned 80's

Sanotaan, että Cinderella (valmistunut 1989) on hieman suurennettu versio Mariellasta (1985). Siljan 80 luvun puolivälissä valmistuneet Turun-linjan Wellamo ja Svea puolestaan ovat selkeästi muunnelma Helsingin-linjan Finlandiasta (1981) ja Silvia Reginasta (1981). Eräänä tylsänä iltana neljä vuotta sitten pohdiskelin sitä, miltä kovin laatikkomaiset esikuvalaivat olisivat voineet näyttää kehitelmien ulkomuodoilla, siis Mariella Cinderellan pyöreämmillä muodoilla, ja Finlandia Wellamon. Piirros on vain nopea alle tunnin projekti, enkä ole kiinnittänyt suuremmin huomiota oikeisiin mittasuhteisiin tai suurempaan viimeistelyyn...

The Cinderella (built in 1989) is apparenty a slightly bigger version of the Mariella (1985). Silja Line's Turku-Stockholm ferries from the mid-80's, the Svea and the Wellamo were also developed from the company' previous newbuilds on the Helsinki-Stockholm-line, the Finlandia and the Silvia Regina (both 1981). In one boring evening four years ago I started thinking how the "predecessors" could have looked with their "successors'" design. The drawing itself was just a quick one hour's project with no bigger focus on final touches or correct scale...

"Stella Maris" oli toinen Mariellalle ehdotetuista nimistä Viking Linen historiikin mukaan. Silja Staria puolestaan kaavailtiin Silvia Reginalle, ennen kuin Silja Line-liikenteen sisällä tapahtuneiden laivojen omistajanvaihdosten myötä se annettiin toiselle lautalle.
According to the history of Viking Line, the name Stella Maris was one proposal for the ship that later became Mariella. Skandia was originally planned for Finlandia, but this changed due to another ferry getting the name after ownership-changes inside the Silja-traffic.

Linkit johtavat ruotsalaiselle Fakta om fartyg -sivustolle, josta löytyy kattava tietopankki aluksista. 

The links in the Finnish text go the Swedish site Fakta om Fartyg, that contains a large databank of different ships.

Lauttojen kuvaamista Lonnasta 14.6. ja päiväristeily Gabriellalla 15.6.

JT-Linen L-merkityt vuorot kulkevat Lonnaan tunnin välein menomatkalla. Takaisin tullessa lautan mukana kierretään Suomenlinnan kautta.

 Mariella saapui kesän ensimmäiseltä Tallinnan-visiitiltään lähes aikataulussaan, hieman ennen kello viittä. Viking Linen Helsinki-Tukholma -reitin laivat tekevät tänä kesänä siis päivisin edestakaisen matkan Tallinnaan sen sijaan, että makoilisivat vain laiturissa.

 Välittömästi vielä Mariellan kiinnittyessä Silja Symphony aloitti matkansa kohti Tukholmaa.

 Ja hieman myöhässä, Tallinnan paluusta johtuen, pääsee Mariellakin perään.

 Seuraavana päivänä oli vuorossa Vikingin uuteen päiväkeikkaan tutustuminen laivalta käsin.

Viking XPRS, Gabriella ja Silja Serenade

 Ihmisiä hoputettiin ovella tieltä pois kohti yleisiä tiloja, ja ehdittyämme Gabriellan loistavalle (vaikkakin hieman kapealle) keulakannelle oli köydetkin jo ehditty irrottamaan.

 Silja Serenade sai helmikuisessa telakoinnissaan uuden baaritiskin aurinkokannelle.

 Gabriellan nopeassa käännössä ei Ruotsin lippua vielä ehditty laskea alas. Asia kuitenkin korjattiin matkan aikana, ja Viron värit saatiin mastoon ilmoittamaan kohdemaata.

 Linda Linen Merilin

 En ollut ennen tavannut avonaista ovea hätäportaikkoon. Ilmeisesti sen oli tarkoituskin olla yleisessä käytössä, sillä oveen oli kiinnitetty sisäpuolelle myös kyltti, joka varoitti liukkaasta kannesta ja kielsi jätteiden heittämisen mereen.

 Hyttiosastoilla Solin työntekijät ahersivat sviittien parissa. He siis saavat nykyään matkustaa laivan mukana päivisin Tallinnaan ja takaisin.

 Toisin kuin muissa ulkotiloissa, peräkannella riitti väkeä. Alkumatkasta jopa kuulutuksella kehotettiin jo syöneitä siirtymään muualle. Osasyynä väenpaljouteen lienee aurinkoisen sään lisäksi Sky Cafe, jonka lähes kaikki istumapaikat olivat varattuja.

 Ella's-grilliravintolassa taas oli hivenen hiljaisempaa. Foodgarden-a'la carte puolestaan palveli tällä matkalla Coffee&Seat-loungena, jossa matkan hintaan kuuluu istumapaikan ja kahvin lisäksi myös nettiyhteys ja pikkupurtavaa.

Norjalaisen Strand Shippingin rahtialus Feed Trondheim

 Varasto 7. kannen keulan hyttiosastolta

 Nopeasti kuluneen, noin kahden ja puolen tunnin mittaisen matkan päätteeksi saavuimme Tallinnaan, jossa Tallinkin Baltic Queen ja Viking XPRS olivat ottamassa aurinkoa Superstarin valmistautuessa taas yhteen Suomenlahden ylitykseen.

 Laivojen erilaisia huoltotöitä:

Tallinnan sataman lähelle näkyi ilmestyneen huvipuisto. Pallo taitaa olla tukevasti kiinnitettynä maahan. (EDIT: vaikka pallo näyttääkin olevan tukevasti kiinni maassa, on kyseessä on suuri vaijeriin kiinnitetty helium-pallo, joka nostaa kiinnostuneita katsomaan kaupunkia ilmasta käsin)

 Lähes 200 ajoneuvoa matkalla Helsinkiin...

 ...ja kun ne olivat kyydissä, oli Gabriellan aika jättää Tallinna taakseen.

 Matka kului Buffetissa vastarannan uhkaavaa lähestymista seuraten.

 Seven Seas Voyager

 Silja Serenade ilmoittaa merkkisavulla lähtöaikeistaan.

 Nyt kansibaarissa on enemmän vilskettä kuin aamulla.

Serenaden mentyä oli meidänkin aika paeta paikalta, sillä Gabriellalla oli menossa vain nopea juomatauko ennen lähtöä kohti Tukholmaa.

 Satamasta lähtiessä kävimme vielä katselemassa uuden Finnair SkyWheelin ympäristöä.

Kiitos Gabriellan mukavalle henkilökunnalle hauskasta risteilystä!