Stella Viking

Silja Linen "promenadekaksosia", Silja Serenadea ja Silja Symphonya kritisoidaan usein kävelykaturatkaisun aiheuttamasta sisäänpäinkääntyneisyydestä ja tätä kautta huonoista näkymistä ulos (täsä voi toki olla montaa mieltä). Minua on kiehtonut ajatus saada vastaavanlainen korkea sisätila laivan ulkoreunaan rantakaduksi, jolloin ongelma olisi ratkaistu. Tietääkseni vastaavanlaista järjestelyä ei ennestään löydy miltään laivalta ainakaan suuressa mittakaavassa (Lähimpänä taitaa olla ranskalaisen SNCM:n Napoleon Bonaparte, nykyiseltä nimeltään uudella omistajalla Rhapsody, mutta aluksen tulevaisuus taitaa edelleen olla tällä hetkellä epävarma vajaa kolme vuotta sitten sattuneen laituriin törmäämisen vuoksi).

Tämä vanha ajatus mielessä aloin pohtia, voisiko Viking Linen kaksivuotiaan Viking Gracen tyyppiseen tilojen yleisjärjestelyyn lisätä tällaisen kävelykadun. Alemmilla kansilla ja tekniikassa voitaisiin hyödyntää jo koeteltuja ratkaisuja samalla, kun matkustajille voitaisiin tarjota jotakin uutta. Tila, joka sitoo laivan kaikki ravintolat, myymälät ja muut palvelut yhteen ja toisi meriympäristön ja luonnonvalon laivan kaikkiin tiloihin.

Ajatukseksi muodostui suunnitella Viking Gracen pohjalta alus Viking Linen (Tallinna)-Helsinki-Tukholma -linjalle, Toisaalta alus voisi samalla tavalla sopia varustamon muillekin linjoille. Kapasiteetti olisi yhteneväinen Viking Gracen kanssa, samoin mitat identtiset.

Olen myös pitkään miettinyt, mikä on yleensäkään Ruotsin risteilyjen tulevaisuus. Onko yksi rantakatu riittävän paljon tekemään laivan sellaiseksi, että se saa ihmiset liikkeelle ja kestää aikaa? Mielestäni ei, vaan oheen on kehitettävä vielä paljon muutakin. Koko kokemuksen olisi oltava uudenlainen. Niinpä pyrin etsimään mukaan myös muita erilaisia ratkaisuja:

1: Sisäparvekkeet eivät ole sääherkkiä
2: Kyljen portaat yhdistävät kansia ja tarjoavat upean maisemapaikan missä istuskella
3: Puisto tuo luonnon kannelle
4: Sisustuksessa toistuvat kolmiomuodot ja tähtikuviot (tämä ei tosin ole varsinaisesti mullistava juttu)

Kylkipromenade tuo mahdollisuudet luksushytteihin, joiden parvekkeilla on lämmintä ympäri vuoden, eivätkä tuulet tai sateetkaan haittaa. Jos merella on pimeää, voi seurata alhaalla kulkevaa ihmisvilinää. Kyljen ulokkeiden lasilattioilla voi kuvitella leijuvansa meren yläpuolella ja katukahvilan ulkoterassilta johtavat istuskeluportaat laivan kylkeä pitkin yläkannelle. Portaat toimivat samalla myös alueita yhdistävänä elementtinä. Niiden yläpäästä löytyy puistoalue, sillä pelkät vihreät muovimatot alkavat olemaan jo melko nähtyjä. Nurmimäessä voi viettää piknikiä meri-ilmassa ja jalkoja voi vilvoitella kahluualtaassa. Lapsille on oma leikkikenttä ja kantta sekä seiniä koristavat myös erilaiset kasvit. Maisemia voi kiivetä ihailemaan näköalatasanteelle korsteenin yläosaan. Talvisin nurmimäessä voi laskea vaikka pulkalla. Lasiseinät tuovat kannelle tuulensuojaa. Ulkokansien suhteen toki jo Viking Gracella näyttää varsin mallikkaalta.

"Seikkailukylpylässä" pääsee saunan ja porealtaan lisäksi kahlaamaan ulkoaltaaseen laivan kyljelle. Ulkotiloissa pääsee myös vilvoittautumaan "avantoon", ja lepäilemään lämpimillä kivillä merituulessa. Sisäpuolella voi liikkua erilaisista maailmoista toiseen, kosteasta sademetsäympäristöstä lumiluolaan ja turkkilaiseen hamam-saunaan. Kylpylässä voidaan luoda erilaisia mystisiä tunnelmia myös äänimaailmoilla, valoilla ja sumuilla. Kävijät voivat myös nauttia erilaisista suihkuista, Hurjapäisemmät pääsevät läpinäkyvään kierreliukumäkeen, jonka kaarteet ulottuvat laivan laitojen yli.

Lisäksi on toki muistettava, että oleellinen osa risteilyelämystä koostuu laivalla saadusta palvelusta, ja suuri rooli on myös laivalle valituilla palvelukonsepteilla. Näitä on kuitenkin suhteellisen helppoa uudistaa, mikäli yleiset ratkaisut toimivat. Tässä omassa kansikartassani laivalta löytyvät buffet- ja a'la carte -ravintoloiden lisäksi kaksi teemaravintolaa, deli, kahvila, samppanjabaari, olutravintola, kaksikerroksinen showlounge, kokousosasto, leikkihuone lapsille sekä nuorten oma oleskelutila ja suuri myymäläalue, jonka sisään voi suunnitella vielä erikseen oman konseptin.

Laivan nimi, Stella, yhdistää Viking Linen vanhan -ella-pääteperinteen sekä Gracesta ja XPRS:stä alkaneen uuden nimeämiskäytännön. Mielestäni on myös hauskempaa siirtää "Viking" nimen perään sukunimeksi, vaikka vastaava linja onkin jo käytössä SAS:lla lentokoneissaan ja Viking Supply Shipsillä offshore-aluksissaan. Nimenmukaisesti aluksen kylkeä ainakin näin konseptissa koristavat tähtikuviot, jotka jatkuvat myös kylkikadun ikkunoiden puitteissa ja sisustuksessa antaen koko laivalle yhtenäisen kattoteeman.

Tässä siis vielä kaikki yhdessä, Stella Viking:

Arctic Sunrise Helsingissä 3.3.2015 / Arctic Sunrise in Helsinki on 3 March 2015

Greenpeacen käyttämä Arctic Sunrise rantautui Helsinkiin maaliskuun alussa. Sattumalta satuimme kävelemään ohi juuri, kun opastettu kierros aluksella oli alkamassa.

Arctic Sunrise on rakennettu vuonna 1975 Norjassa AS Vaagen Verft -telakalla. Alkujaan se valmistui hylkeenpyyntialukseksi Polarbjørn-nimisenä, ja vuodesta 1996 salossa on liehunut Greenpeacen lippu. Alus hankittiin peiteyhtiön turvin, sillä norjalaisomistaja ei olisi halunnut myydä sitä Greenpeacelle. Arctic Sunrise kykenee murtamaan jäätä, ja niinpä sitä onkin käytetty erityisesti arktisilla alueilla. Nykytoimessaan se on kuitenkin seilannut myös mm. Amazonilla ja Karibialla niin tutkimustarkoituksissa kuin erinäisissä operaatioissa, joissa Greenpeace on pyrkinyt estämään sille epämieluista toimintaa. (Wikipedia) Kuvat on otettu kännykällä...

The Arctic Sunrise, a former sealing ship operated by Greenpeace, visited Helsinki in the beginning of March. By chance we were just walking in the harbour when a guided tour around the ship was about to start. More information about the ship itself can easily be found for example in Wikipedia. Photos are taken with a mobile phone. 

Kierros alkoi laivan yleisesittelyllä kannella, ja sitten siirryimme komentosillalle.
The tour started at the aft deck where we were told about history of the ship. Then we continued to the bridge.

Tikkaat johtavat ylös tähystystorniin.
The ladders lead up to the observation tower.

                                              

Kerrosta alempaa löytyy radiohytti ja kapteenin hytti.
Along this corridor one deck down from the bridse there are a radio room and the captain's cabin.

Syyskuussa 2013 Venäjän rajavartiosto pysäytti aluksen, ja tästä muistona oveen potkaistaessa jäänyt kengänjälki on kehystetty.
In September 2013 the ship was arrested by the Russian Coast Guard and a footprint in one door has been framed.

Mahtaa ylhäältä olla komeat maisemat.
It has to be a nice view up there.

Laivan perästä löytyy helikopteritaso, ja kannella oli kumiveneitä kaikkiaan neljä kappaletta.
There is a helipad in the aft of the ship and there are also four inflatable boats.

Sitten alas ruumaan.
Down to the cargo hold.

Reunojen konteissa on majoitus- ja työskentelytiloja, mm. videoiden editointitila.
There are cabins and working spaces inside the containers on both sides of the area. For example a room for editing videos.

Tämä putki on laivan moonpool, jonka kautta esimerkiksi sukeltajat pääsevät veteen. Täytyy kyllä olla aika hätä, että tuosta uskaltaisi mennä läpi...
This tube is ship's moonpool. Divers can use it to get into water but I would need quite an emergency to be brave enough to dive trough it...

Pikainen kurkistus asuintiloihin...
A quick look at the accommodation...

Rahtitila tuntui huomattavasti suuremmalta, kuin mitä ulkoapäin olisi voinut olettaa. Katon luukuista esimerkiksi veneet saadaan laskettua suojaan. Lattian luukkujen alta löytyy vielä lisää tilaa.
The cargo hold felt much more spacious than what I expected. Different things can be lowered to the cargo space through the big hatches in the ceiling. There's even more room under the floor.

Komentosillalta löytyvä kansikartta
The general arrangement plan at the bridge 

 Kiitos Greenpeacelaisille ja laivan miehistölle kiintoisasta kierroksesta mielenkiintoisella aluksella! Huomattavasti hauskempi tapa tutustuttaa ihmisiä toimintaan kuin esitteiden jakaminen. :)

 Thanks to the crew and guides for arranging these tours!

Lopuksi vielä piirretty läpileikkauskuva, johon kierros merkitty punaisella viivalla:
At the end a quick drawing where the red line shows our route onboard:

Lilla Syrran

Aikanaan 80-luvulla SF-Line, yksi Viking Linen osakasvarustamoista, risti laivaprojektinsa "pikkusiskoksi". Alusta suunniteltiin Turun ja Tukholman väliselle reitille, ja se oli ikään kuin pienennetty versio Mariellasta. Wärtsilän piirroskuva laivasta on päätynyt myös Viking Linen 50-vuotishistoriikkiin, ja siinä on selkeästi nähtävissä yhtäläisyys Mariellan muotoiluun. Lopulta kuitenkin laiva tilattiin silloisesta Jugoslaviasta ja se tunnetaan nykyään Amorellana, josta toki sai alkunsa koko "splitiläisten" sisarussarja (Isabella, Frans Suell eli nykyinen Gabriella ja Crown of Scandinavia, nykyinen Crown Seaways.

Tällä hetkellä Viking Linella on Turku-Ahvenanmaa-Tukholma -reitillä kaksi alusta, Amorella ja Viking Grace, ja reitillä tarjotaan aamu- ja iltavuorot päivittäin molempiin suuntiin. Grace on Turun iltavuoronsa vuoksi erityisesti Suomen markkinoille suunnattu tuote. Amorella lienee erityisesti reittimatkustajien valinta yövuorollaan Ruotsista Suomeen, ja aamuvuorolla Turusta Maarianhaminaan, jolloin kyydissä on myös paljon päiväristeilijöitä, siis matkustajia jotka vaihtavat laivaa Turkuun palaavaan Graceen ja saapuvat näin ollen takaisin Turkuun jo lähtöpäivän iltana. Tukholmasta Maarianhaminaan, "ruotsalaisten Gracena", risteilee Viking Cinderella. Lisäksi 34-vuotias sympaattinen Rosella seilaa Maarianhaminan ja Kapellskärin välillä useita kertoja päivässä ympäri vuoden talvikuukausia lukuun ottamatta.

Viking Gracen valmistuessa talvella 2013 Viking Linen sen aikainen toimitusjohtaja Mikael Backman vihjaili haastattelussa, että täydellisen sisaraluksen sijaan sen parina Turku-Tukholma -reitillä voisikin kulkea hieman pienempi alus. Tukholmasta risteilytarjontaa on tänä päivänä hyvin runsaasti, ja niinpä suuren "Grace 2:n" täyttäminen voisikin olla melko haastavaa, ellei samalla korvata Cinderellaa. Toisaalta myös Rosella alkaa hiljalleen käymään vanhaksi. Syntyi ajatus aluksesta, joka korvaisi samanaikaisesti sekä Amorellan että Rosellan, ja käyttäisi Ruotsin satamanaan Tukholman sijasta Kapellskäriä (en voi toki täysin pitää tätä keksintöä omanani, sillä tällaisesta on keskusteltu niin suomalaisella Maritimeforumilla kuin ruotsinkielisellä Landgångenilla lukuisia kertoja...).

Tämä Gracen pikkusisko, "Lilla Syrran", on suunnitelmassa 210m pitkä ja 29m leveä. Se ottaisi sisuksiinsa lastia noin kahden kilometrin verran, ja matkustajakapasiteetti olisi maksimissaan hieman vajaat 2000. Laiva lähtisi Turusta aamuisin noin kello yhdeksän kieppeillä, ja jättäisi päiväristeiijät Ahvenanmaalla mantereelle palaavaan alukseen, jatkaen itse Kapellskäriin. Illalla alus tekisi edestakaisen matkan Maarianhaminaan ennen lähtöä takaisin Turkuun.

Laivan tiloja voidaan sulkea ja avata kulloisenkin sesongin mukaan, Kaikkein pienimmillään Pikkusisko toimisi muutamalle sadalle matkustajalle ABC-asemaa muistuttaen; samat kassat kykenevät hoitamaan niin myymälän kuin ruokapuolen. Tässä kuitenkin on tärkeää huolehtia siitä, että henkilökuntaa on laivalla riittävästi eikä siinä liikaa pihistellä riisutummassakaan asussa. Seuraavissa "tasoissa" avataan myös Buffet-ravintola ja sen etuosassa sijaitseva a'la carte sekä laivan kaksi baari-loungea, olohuonemainen Living Room ja keulabaari View Lounge. Viikonloppuisin ja kesäisin käytössä voisi olla myös yökerhomainen Club V ja tilojakin riittäisi jo lähes parille tuhannelle matkustajalle. Myös hyttiosastoja voidaan sulkea, kun tarvetta täydelle, noin 500 hytin, kapasiteetille ei ole. Ideana on pitää laivan tunnelma aina sopivan täytenä; autiot alueet kun tuntuvat kovin kolkoilta. Lähtökohtana on myös ollut taata mahdollisimman hyvät merinäköälat kaikista yleisistä tiloista.

Sauna ja puoliksi ulkona oleva poreallas palvelevat matkustajia aina, ja lisäksi saunaosaston ulkoterassilta löytyy "avanto", pieni kylmä allas, jonka ilman talven lumipeitettä voisi ajatella suolampena ruohikon keskellä. Yläkannella on kesäisin matkustajien ilona pieni puisto, jossa olisi istuskeluun sopivaa ruohomattoa, sekä istutuksia, kansibaari ja kahluuallas. Yläkannelta laskeutuvat Living Roomin ulkoterassille meren suuntaan käännetyt portaat, joilla istuskellessa voi ihailla upeita saaristomaisemia. Matkustajille on tarjolla myös lentokentiltä ideansa saanut lisämaksullinen Lounge, joka on viihtyisä alue langattomalla nettiyhteydellä ja tarjoaa mahdollisuuden niin työskentelyyn kuin kevyestä buffet-pöydästä nauttimiseen. Myös kuljettajille on oma oleskelutilansa tarjoiluineen ja rentoutumismahdollisuuksineen.

Muotokielen lähtökohtana on ollut suuri yhtenäisyys Graceen, pienillä lisäyksityiskohdilla maustettuna. "Isosiskoon" verrattuna "pikkusisko" on myös hieman menevämpi, sillä kaarimaalaukset on korvattu aluksen reittimatkaluonnetta kuvaavilla nuolilla. Näiden linjat jatkuvat punaisiksi maalatuissa ikkunoiden puitteissa. Omissa visioissani myös sisustus noudattelisi pitkälti Gracen tyyliä, eikä laivasta erilaisesta konseptista huolimatta saisi puuttua tiettyä arvokkuutta, joka usein reittilaivoilta jää puuttumaan.

Aluksen kaikki logistiikka hoituu konttinosturilla yläkannen kautta, joten autokannen lastaamista ei tarvitsi ruokakuljetuksilla häiritä. Rahti saadaan lastattua kyytiin kahdesta tasosta samanaikaisesti niin ylemmälle kuin alemmalle rahtikannelle, mikäli satamarakenteet sen vain mahdollistavat. LNG-polttoainesäiliöt on Gracesta poiketen sijoitettu autokannen alle, ja samalla peräkannelle saadaan avoin tila lasteille, joiden kuljetus sellaista edellyttää. Ottamatta sen kummemmin kantaa siihen, mikä olisi kokonaistaloudellisin ratkaisu, piirsin laivaan ruoripotkurit.

Heikkolaatuisen skannauksen vuoksi värit näkyvät vähän huonosti, mutta kansikartoissa ne yrittävät kuvata tekstissä kuvattuja yleisten tilojen eri yhdistelmiä.

"Lilla Syrran" or "The Little Sister" is a ferry concept designed for Viking Line's Turku-Åland-Stockholm/Kapellskär -route. Name refers to Viking Grace that has been the starting point for the ship (It could even use the same hull design). Actually this project name was used for Amorella that in turn was Mariella's "little sister". When compared to Grace the little sister is more focused on route passengers and cargo. There are two full height trailer decks and an open area in the aft for dangerous goods. Idea in the public spaces is big transformability; on some departures there might be only a handful of passengers and during the peak season the ship can carry up to 2000 people onboard. LNG is used as fuel and tanks are placed under the cargo decks. 

Kolilta Lieksaan M/S Pielisellä

Olimme pyöräretkellä Pohjois-Karjalassa heinäkuussa, ja osanan matkaa seilasimme Kolilta Lieksaan M/S Pielisellä, jota mainostetaan Suomen sisävesien suurimpana autolauttana. Alusta operoi Pielis-laivat Oy, jolla on järvellä myös hinaaja- ja puskuproomutoimintaa. Itse autolautta Pielinen on liikennöinyt nimikkojärvellään jo vuodesta 1982 (lähde: http://www.matkailijayhdistys.com/pdf/Turunen.pdf.), mutta vuoteen 2007 asti liikenteestä vastasi Saimaa Ferries (lähde: Wikipedia), jonka väreissä alus edelleen liikkuu useissa mainoskuvissa. Alunperin alus on peräisin Norjasta. Kesäisin edestakaisia matkoja Lieksan ja Kolin välillä tehdään kaksi päivässä, ja sesongin ulkopuolella alusta vuokrataan myös tilausristeilyihin.

Oman matkamme suoritimme 22.7. 12.00-vuorolla Kolilta. Satamassa oli koko autokentän täydeltä ajoneuvoja aikomassa kyytiin, ja osa jouduikin taittamaan matkan lopulta maantietä pitkin laivan tullessa täyteen. Autopaikka lieneekin järkevää varata huippusesongin aikana etukäteen, jotta paikkansa lautalla saa varmistettua. Tälle vuorolle etukäteisilmoittautumisia oli vain muutama, olisiko muistaakseni ollut neljä sivukorvalla kuultuna.

 Lieksasta saapui autoja melkolailla täyskannellinen, ja kuten jo mainittua, joutui osa toiseen suuntaan yrittäneistä pettymään. Suuren matkustaja- ja automäärän vuoksi kääntö venyi hieman, ja matkaan päästiin kymmenisen minuuttia aikataulua jäljessä. Ensin alukseen lastattiin luonnollisesti varauksen tehneet autot, ja rahastus tapahtui laivaan ajettaessa. Lopuksi kyytiin otettiin vielä kourallinen jalkamatkustajia ja polkupyörät. Yhdeltä aikuiselta yhdensuuntainen matka kustansi 18e, ja polkupyörästä veloitettiin 5e.

Nokka kohti Pielisen aaltoja ja Lieksaa! Edessä on noin yhden tunnin ja 40 minuutin mittainen järvimatka.

 Koli jää taakse. Aluksen maalipinta erityisesti styyrpuurin puolella ei ollut parhaassa kiillossaan, mutta toisaalta reitin molemmissa päissä oltiin laiturissa toinen laita yleisöön päin.  

 Laivan vasemmalla sivustalla kulkivat portaat ylös matkustajatiloihin...

 ...ja yläpäässä oli vastassa tällainen näky.

 Seinälle oli kiinnitetty laivan turvakaavio, josta selviää mitä mistäkin löytyy. Alusta on piirustukseen nähden hieman päivitetty, esimerkiksi perän aurinkokansi on saanut katoksen ja pelastusveneet on korvattu lautoilla.

Laivan sisustus henki kivasti omaa aikaansa, ja oli omalla tavallaan varsin tyylikäs. Liikkuminen vain oli hieman ahdasta.

Matkustamon keskellä olevat portaat johtavat oletettavasti ohjaamoon.

Laivan korsteeni on jossakin vaiheessa historiaa rakennettu uudelleen. 

Pakoputken kohdalla kannen alla muuten sijaitsee miesten vessa, joka on varsin kuuma paikka. 

Yläkannelta avautuvat komeat näkymät Pielisen rannoille ja saariin. Maisema on eteläisemmän Suomen järviin tottuneelle yllättävänkin kumpuileva, ja lisäksi hyvin kaunis.

Vasemmassa laidassa näkyy Loma-Kolin laskettelurinteitä.

Vesiskootteriretkiä Kolille järjestetään jopa Pielisen pohjoispäädystä Nurmeksesta asti. En tosin tiedä, mistä tämä seurue on lähtöisin.

 Kokoonsa nähden laivan ravintolatarjonta on varsin laaja. Perän kansibaari on yhdistetty matkustamon baari-kahvilaan, jossa tarjolla on myös muutamia ruoka-annoksia. Lämpimät ruuat tuodaan ylös alakerran keittiöstä.

Autokannen alla sijaitsee suurempi tilausravintola, jossa järjestetään muun muassa ruokailut ryhmille, jotka haluavat ruokailla matkan aikana. Tällä vuorolla suurempia seurueita ei ollut kyydissä, joten tila palveli henkilökunnan taukotilana. Sain kuitenkin käydä kurkkaamassa. Ruokasali sijaitsee aivan keulassa (ks. turvakaavion kuva ylempänä) ja sen takana on keittiö, konehuone ja perimmäisenä muutama miehistöhytti. Henkilökunnan kanssa keskustellessa selvisi, että matkustajia on riittänyt  mukavasti, mikä oli erityisen hauska kuulla, sillä olisihan tällaisen lauttareitin menettäminen äärimmäisen harmillista.

 Samaan aikaan ulkona tummat pilvet alkoivat kerääntyä järven ylle, ja vettä alkoi ropista taivaalta Lieksan lähetessä.

Tilausristeilyjä ajatellen voisi autokannelle ajaa peräkärry-saunan, mikäli vessan kuumuus ei riitä. Perään voisi asentaa vesiliukumäen ja uimatikkaat, miksei myös vaikka paljun. Toisaalta, jos vakaus ei vesiallasta kestä (alus on ilmeisesti pienen kokonsa vuoksi aika tarkka lastin sijoittelun suhteen), voisi luova ratkaisu olla pallomeri. 

Määränpää lähenee

Lieksa Skyline

Maali näkyvissä

Kartta reitistä 

Ja niin rentouttavan järvimatkan jälkeen oli jälleen hyvä jatkaa matkaa, kun pahin sade oli mennyt ohi. Suosittelen kaikkia Pohjois-Karjalassa liikkuvia kokeilemaan Pielistä, jos se vain suinkin matkasuunnitelmiin sopii. Kiitokset myös mukavalle henkilökunnalle hyvin sujuneesta matkasta ja mukavasta keskustelutuokiosta!